Koska meillä on lapset koulun jälkeen keskenään koirien kanssa, emme uskaltaneet ottaa riskiä että sattuisi mitään vahinkoa kun tälläisenä hetkenä Ransu saisi epileptisen kohtauksen. Niinpä Ransu muutti muutaman kilometrin päähän mummulaan papan kaveriksi ja nauttii siellä nyt olostaan. Mummulassa elämä on myös tasaisempaa kuin vanhassa kotona ja se on Ransulle hyvä; saa herkästi kohtauksia jos liikaa hälinää on ympärillä.

"Virvon varvon tuoreeks terveeks"

Ruokakupilla Ransu haluaa pitää reviirin ja  ei paljon Ransun tarvinnut Kerttu-neitiä komentaa, niin neiti meni maahan makaamaan, kun tajusi että kupille ei ole asiaa. Ransu on selkeästi ollut mustasukkainen, ja kerjännyt erikoishuomiota, mutta sekin on isoveljien osa pienemmän tullessa kotiin :)

Kertun omat sivut löytyvät täältä.

Harjoittelu, palkitseminen ja kehuminen näyttivät jälleen tehonsa. Torstaista asti ollaan laitettu Ransun kipeisiin korviin tippoja ja joka kerta on sujunut paremmin. Nyt ajatellen ensimmäinen kerta oli täysi fiasko, onneksi alaspäin ei voi mennä. Tänään sain laitettua itsekseni tipat Ransulle, aikaisemmin oli puoliso apumiehenä koiranpitelijänä.

Hyvä Ransu!

Menimme rokotukselle ja Ransu sai nyt 1-v rokotukset eli penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, parvo ja parainfluenssa -yhdistelmärokotteen  (NOBIVAC DHPPI)  sekä raivotautirokotteen (NOBIVAC RABIES VET).

Samalla halusin Ransusta otettavaksi verinäytteen koirien geenitutkimukseen.

"Koiria tutkitaan niiden terveyden edistämiseksi. Koirista on kuvattu yli 500 erilaista perinnöllistä sairautta ja ne yleistyvät nopeasti roduissa sisäsiitoksen ja matadorijalostuksen ansiosta. Ilman geenitutkimusta rotujen elinvoima vaarantuu. Sairauksien yleistyessä koirien pitäminen vaikeutuu ja aiheuttaa enemmän huolta ja kustannuksia. Perinnöllisiä sairauksia voidaan vastustaa tehokkaasti vain geenitutkimuksella. Koiran perimä on nyt kartoitettu ja työkalut geenivirheiden löytämiseksi ovat olemassa. Voimme auttaa parasta ystäväämme!

Ja sokerina pohjalla: ihmisen ja koiran geenit ovat pitkälti samat. Koirien geenilöydöt voidaan testata ihmisessä (ja päinvastoin) ja näin nopeutamme myös omien kansansairauksiemme tutkimusta ja uusien hoitomuotojen kehittämistä. Koira on kansanterveystyön uusi apulainen. Koira auttaa meitä nyt myös geeneillään!
Tule mukaan ja toimita näytteesi koiristasi meille.

Geenitutkimuksella voidaan tutkia kaikkea mikä on perinnöllistä: sairauksia, väriä, kokoa, luonnetta, käyttäytymistä. Olemme rakentamassa projekteja kaikkien näiden teemojen ympärille. Erityisen kiinnostuksen kohteena jatkossa ovat erilaiset luonne- ja käyttäytymistyypit. Jos tiedät mielenkiintoisia, erikoisia luonteenpiirteitä, jotka selvästi kulkevat suvussa eli periytyvät niin toivomme, että otat yhteyttä.

Geenitutkimuksella ei voida selvittää esimerkiksi akuutteja infektioita. Perinnöllistä infektioalttiutta voidaan sen sijaan tutkia. Tutkimus on mahdollista vain riittävän näytemäärän ja kliinisen tiedon turvin. " ( Koirien geenitutkimusryhmä)

Lisää tietoa koirien geenitutkimuksesta (ns. Hannes Lohen tutkimus) löytyy täältä: http://www.koirangeenit.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=159&Itemid=78

Hyvä olisi, että petitien verinäytteitä saataisiin tutkimukseen lisää. Petitien ja grandien näytemäärä yhteensä 11/08 on 51. Tarkemmat rotukohtaiset määrät löytyvät täältä: http://www.koirangeenit.fi/files/naytteet_roduittain_11_2008.pdf

Ransulta siis otettiin nyt tuo verinäyte tutkimusta varten. No, ei ollutkaan aivan yksinkertainen toimenpide Ransun mielestä. Kun eläinlääkäri alkoi ottamaan verinäytettä, ei Ransu tykännyt ollenkaan, vaan alkoi rimpuilemaan ja meinasi purrakin. Ransu sai sitten rauhoittavan piikin, ja homma onnistui. Oman eläinlääkärimme lisäksi vastaanottoa oli pitämässä Kuopion eläinlääkärikeskuksen eläinlääkäri Erkki Hara. Mitä mahtoi tehdä Saarijärvellä, ei tietoa.

Otin puheeksi myös, että Ransulta korvakarvojen nyppiminen on työn ja tuskan takana, kun Ransu on korviensa suhteen niin herkkähipiäinen. Lääkäri nyppi karvat bänkseillä ja puhdisti korvat, joissa olikin kovasti vaikkua. Korvat myös punoittivat, joten tulehdusta siellä oli ja Ransu sai antibioottikuurin, Canofite-tippoja.  Eläinlääkäri sanoi, että korvia ei saa puhdistaa liian usein, kun kysyin miten usein korvat olisi syytä puhdistaa. Tarkkaillaan nyt Ransun korvia ja bänksit menevät ostoslistalle, aikaisemmin ollaan nypitty ihan vaan sormin.  Ransulla ei kuitenkaan mitenkään paljon karvoja korvissa ole ollut.

Lääkäri leikkasi samalla Ransun kynnet. Itse olin ne edellisenä iltana leikannut, kun ostin uudet ja paremmat kynsisakset (Millers forge). Liian naftisti olen uskaltanut leikata, ja nyt näinkin miten paljon lääkäri otti, niin ensi kerralla uskallan leikata reilummin.

Muuten Ransu kyllä sai kehuja, vaikka käyttäytyminen ei vastaanotolla kovin mallikasta ollutkaan. Eläinlääkäri totesi, että Ransu on "hyvälihainen" koira, että näkee ettei ole vain sohvalla makoillut. Kehui myös Ransun hampaita ja sanoi, että kun on niin komeat hampaat, niin ilmankos olisi halunnut niitä käyttää :)

Nyt olemme eilen ja tänään laittaneet Ransulle tippoja kahdesti päivässä korviin. Ei Ransu siitä välitä, eilen varsinkin otti koville niiden laittaminen. Tänä aamuna meni jo paremmin, huomasi tietysti että kun homma on nopsasti ja suht reippaasti ohi, niin ei se niin kauheata ollutkaan ja saa sitten herkkupalan sen jälkeen.

"huhuu, ota nyt kuva kun mä hymyilen "

"siellä eläinlääkärissä mua ei kyllä hymyilyttänyt, mut näytin kyllä  muuten näitä mun hienoja hampaita. Mua siellä pelotti, kun se oli ihan vieras paikka ja siellä oli paljon vieraita ihmisiä ja sit ne alko mun pisteleen neuloilla.."

" tuu jo, mä ootan"

"nyt on kiire, on hyvät hajut"

" mä vähän kieriskelen tässä näitten hajujen ja jälkien keskellä"

"lisää hajuja, jeeee, mä hyppään sekaan"

"no ota nyt musta vielä ees yks kuva.. hei, ei ton pojan tartte päästä kuvaan, mä vaan..!"

Ransu sai tänään myös matokuurin, vkon päästä rokotukselle, kun vihdoin ja viimein kahden muuton jäljiltä kadonnut rekisterikortti, missä myös rokotukset ylhäällä, löytyi. Huhtikuun puolessa välissä pitäisi viim. rokottaa, joten ei vielä hätää olisi. Laitetaanpa kuitenkin nyt rokotukset Ransulta ajantasalle, jos pian saa koirakaverin..

Nyt kun olemme jälleen omassa huushollissa, niin ongelmaa ei ole ollut.

Jänismetsällä Ransu on käynyt sekä yksin että veljensä Eetun kanssa. Saalistakin on tullut, muutaman pupun verran. Jänismetsästyksen intoa  on hieman hiivuttanut ilvesvaara. Anoppilan lähettyvillä, missä puoliso käy metsällä, on paljon ilveksiä. Ransulla ei vielä ole tutkapantaa, joten sellainen on kyllä ehdottomasti ensi talveksi saatava. Panta kun on niin mahdottoman kallis vempele, niin sillä se taitaa vielä olla ostamatta.

Ilmoittauduimme marraskuun lopussa Jyväskylän KV-näyttelyyn, mutta Ransun kohdalla luki että poissa. Ja näin olikin, sillä samalle päivälle osui meno, jota ei voinut siirtää. Näyttelyissä emme nyt sitten ole sen jälkeen käyneet, mutta kovasti olen jälleen kennelliiton sivuilta löytyvää näyttelylistaa katsellut ja muutama näyttely tässä lähellä olisi, johon on tarkoitus osallistua. Huhtikussa menemme Jämsään ryhmänäyttelyyn ja toukokuun lopussa 100 km:n päähän Mänttään kaikkien rotujen näyttelyyn. Kesäkuussa olisi Tuurin miljoonakoiranäyttely (80 km).  Heinäkuussa olisi näyttely myös lähellä, Laukaassa, mutta samalle päivälle sattuu pikkuveljeni rippijuhlat, joten Laukaan näyttely täytyy jättää väliin.

Elieli; vaikka Ransulla tod.näk. häntämutka onkin (sehän on hyvin pieni, eikä häntää nopsasti läpi vetäisemällä tunnu ollenkaan), niin sitähän ei ole kahdessa näyttelyssä huomattu ja sen takia aion näyttelyihin vielä uskaltautua. Mikäli se jatkossa siellä ongelmaksi muodostuu, niin sitten täytyy asia uudelleen miettiä. Mahtanee näyttelyissä muitakin häntämutkaisia koiruuksia käydä, en usko ollenkaan että Ransu ainoa on.

Match show: un mennään harjoittelemaan tämän kuun lopussa Äänekoskelle. Lisäksi olisi tarkoitus osallistua pennuille ja pennun mielisille tarkoitettuun pentukouluun, sillä Ransun perustaidot kaipaavat vielä hiomista.

Ransu saanee piakoin kissojemme Maunon ja Viirun lisäksi uuden eläinkaverin, sillä suunnittelemme toisen koiran ottamista. Tästä lisää toisen kerran, mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaisesti.

Tässä talvikuvia Ransusta ja vähän muutakin!

Ransu ja Kaapo.

Ransu on vetänyt pieniä matkoja Vilmaa pulkassa. Kumpikin tuntui nauttivan, sekä Ransu että Vilma.

Meidän mäellä on paljon jäniksiä ja Ransulla riittääkin kävelylenkeillä paljon haisteltavaa.

Ransu sekä Easy Choicen koko D-pentue täytti 22.1.09  1-vuotta !

Tässä Vilma sekä Ransun veli Eetu. Eetulla on ollut sairautta, toivottavasti vast'ikään aloitettu lääkitys pitää vaivat kurissa. Sen päälle Eetu teki vielä tammikuussa viikon kestäneen karkumatkan, mutta onneksi karkulainen löysi tiensä takaisin kotiin.

Kaverukset Vimma ja naatu, kuten Vilma kutsuu itseään ja Ransua

Onnea Ransulle sekä D-pentueen Eetulle Mahlulle ja Doorikselle Posiolle!

"Aika hienoa olla 1-vuotias. Olipas hyvänmakuinen synttärikakku. Nam. Kiitos Kaapolle kakuntekemisestä"